maanantai 17. syyskuuta 2012

Peruspäivä

Tänään ei ollut mitenkään kummoinen päivä mutta kerronpa siitä silti sillä selvästi jos minulle jää taukoa kirjoittamisesta en saa itseäni kirjoittamaan uudestaan joten katsotaan jos tää toimisi.

Tallille mennessä aloitin hommat hakemalla herra Dreamerin sisälle. Tällä kertaa poni päätti tulla tarhasta kiltisti ulos heti. Mutta samantien kun olin saanut laitettua portin kiinni alkoi jo hirveä pörinä ja hevonen pomppi paikallaan minkä kerkesi. Kaikki oli niin järkyttävää ja pelottavaa. Kaksi metriä oltiin ehditty tarhan luota kävellä kun D oli jo ehtinyt säikähtää neljää eri asiaa kuten kävelykoneessa ollutta hevosta (tarha oli sen saman koneen vieressä) ja tallista tullutta ihmistä. Niinpä vein pojan talliin jossa vaihdoin sille suitset päähän ja liinaan kiinni. Käveltiin reippaasti reilu puoli tuntia. Oli aivan järkyttävä tuuli/myräkkä niin arvata saattaa että Dreamer sätkyi joka suuntaan. Oli kyllä niin pirteällä tuulella kuin vain voi olla, pelkäsikin kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Mutta plussana selvästi edellisten päivien talutus"kuritus" oli iskeytynyt herran päähän ja hän hienosti pysähtyi heti kun itse pysähdyin ja lähti liikkeelle, siinä välillä sitten vain sätkyili, onneksi omalla puolellaan. Hän tietää jo ettei maman puolelle kannata tulla.

Käveltyämme syöttelin vielä vähän ruohoa tallin edessä ja sitten pääsiin seuraavaan koitokseen: Vesari. Mietin pitkään aluksi että menenkö ennen kävelyä vai jälkeen kokeilemaan jalkojen pesua uudelleen mutta tulin tulokseen että antaa sen kuluttaa hölmöilyenergiaansa ensin kävelyllä. Joten vesariin D peruutti tapansa mukaan sekunnissa kun näki että kädessäni on omena. Etuperin tämä ei suostu sinne menemään ja kääntymään, no onneksi peruuttaminen ei nyt kuitenkaan ole mitenkään sen vaivalloisempaa. Pistin maahan rivin omeinoita ja poika ryhtyi niitä tuhoamaan ja jalkojen ja hännän pesu sujui ilman minkäänlaisia vaikeuksia, jes! Sitten vaan heppa takaisin tarhaan syömään.

Seuraavaksi äitini olikin jo tullut tallille, kävin hakemassa hänelle Bajadeerin tallista. Tässä välissä kävin syömässä pömpelissä (tallikahvio) herkullisen annoksen Ritvan makaroonilaatikkoa, mmmmmm! Sitten jaksoikin mennä taas katsomaan miten äiti pärjää tamman kanssa. Siellä olikin jo ongelmana suitsien laitto, sillä vanha rouva ei suostunut lopettamaan heinien syömistä. Siitä tulikin mieleen että Babasta on tullut aivan järkyttävän ahne tultuaan laitumelta!! Ennen se on ollut tosi nirso heinistä ja kauroistakin, build uppi vain kelvannut mutta nyt se ahmii heinää minkä kerkeää. Karkaa jopa harjatessa vastapäätä olemaan karsinaan jos sen ovi on auki sillä se tietää että siellä oleva poni jättää aina syömättä kaikenlaisia herkkuja haha! Ilmeisesti laitumella ollut ruoho jotenkin puhdisti tamman vatsan ja teki hyvää kun nyt tosiaan ruoka maittaa niin hyvin että! Ihanaa!

Ensiksi äiti ravaili Bajadeerilla maneesissa, menivät about puoli tuntia. Tämän jälkeen hyppäsin selkään tekemään laukat, tamma oli ihan super! Meni todella reippaasti ja hienossa muodossa, oikein hyvä!

Itse lähdin ratsastuksen jälkeen kotiin, äiti jäi huoltamaan hevosen ja loput kamat sekä tekemään iltaruuat :)

Oho, ihmeen pitkä selostus tästä tulikin, olen yllättynyt :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti