Sunnuntai ja maanantai

Maanantai

Baba ja Viisa

Maanantaina tein Bajadeerin kanssa vain pikaratsastuksen kun maneesi oli ihan ruuhkainen, yhteensä taisi olla n. 8 ratsukkoa. Baba ei pidä siitä että kaikki sinkoilevat miten sattuu joten se oli kuin perseeseen ammuttu karhu ratsastaa. Välillä ei liikkunut eteen ollenkaan, jos antoi raippaa teki jopa melko "isoja" pukkeja (siis Bajadeerin asteikolla, koska sehän ei ikinä pukita) ja taas ajoittain vei mua pää pystyssä. Ihana ratsastus siis!

Kävin sitten taluttelemassa Dreameria 40 minuuttia, aluksi sai jälleen kerran taluttaa sätkynukkea mutta viimeiset 10 minuuttia käveli rennosti ja rauhassa. Kävin ostamassa HippoSportista sille kaksi uutta Bucaksen loimea, toinen sisä ja toinen ulko. Kuvissa uusi sisäloimi.

Sunnuntai

Sunnuntaina mentiin Jennan kanssa yhdessä tallille. Mentiin myöhään illalla joten saatiin ratsastaa ihan kahdestaan tammoilla maneesissa. Jenna pisti meille rivin ravipuomeja. Bajadeeri oli todella hyvä ratsastaa, pyrki eteen oikein mukavasti. Alussa tuntui hieman jäykältä joten taivuttelin ahkerasti molempiin suuntiin josta B ei tykännyt ollenkaan. Vertyi kumminkin pikku hiljaa ja voitiin alkaa menemään myös puomeja. Muutamat kerrat Baba meni puomit super hienosti, nosteli kunnolla jalkojaan! Tekee ihan hyvää vanhuksellekin tehdä välillä vähän puomitreenejä. Lopuksi tein vielä laukassa vastalaukkoja, sujuivat nyt jo paremmin kuin viimeksi. 

Lopuksi Jenna hyppäsi alas selästä aikomuksena alkaa keräämään puomeja. Vitsillä sitten selästä huusin että anna ohjat vaan tänne otan sen käsihevoseksi. Jennahan tietenkin heitti ohjat minulle heti haha. Tammathan tulevat täysin toimeen keskenään että ratsastaessakin voi mennä kylki kyljessä ja vaikka törmätä toiseen, mitään väliä ei ole. Nyt tosin ainoa ongelma oli että kun Jenna antoi ohjat, lähti Viisa heti kävelemään Bajadeerin TAAKSE. Hieman hankalampaa hallita toista joka lähteekin kävelemään toisen takapuolelle. Siinä sitten ensiksi kutsuin Jennaa apuun "Jenna.", Viisan vain edetessä "Jenna!" ja kun Viisa oli jo kiermurrellut taakse "JENNA!!" haha. Jenna sitten tuli noukkimaan tytön takaisin vierelle. Ideana oli siis vain vitsiksi ottaa kuva kun olen hepan selässä ja pidän toista. Ja tässä tulos:

Kuvan ottamisen jälkeen kiipesin selästä pois ja annoin Viisan Jennalle. Tästä sitten keksin viedä Baban  katsomon nurkkaan seisomaan ja lähdin itse nostelemaan puomeja paikalleen joita oli siis paljon. Siellä se kiltisti odotti pää alhaalla jalkaa lepuuttaen:

Hömpöttelyä

Jes, olen ylpeä että olen nyt saanut itseni kirjoittamaan blogia näin useasti! Ulkoasuun en vieläkään ole ihan tyytyväinen, katson jos viikonloppuna jaksaisin panutua siihen enemmän. Bannerin tekeminen on vain rasittavaa kun haluaisin siitä hienon haha. 

Torstai

Ja sitten hevoshommiin:  kumpikin hevonen hierottiin. Ensiksi vuorossa oli Bajadeeri.  Sai paljon kehuja, takaosassa huomasi lihaksista että tamma oli joutunut tekemään takapäällä työtäkin, jee! Vasen takajalka taas tehnyt huonommin hommia niinkuin aina, taas joutuu kiusaamaan tammaa että viitsisi nostella sitäkin jalkaansa ratsastaessa. Niin ja takapuoli oli alkanut pyöristyä lisää. Bajadeerilla on aina ollut aika norsutakajalat, paksut kuin tukit. Liikkuessa aina "normalisoituvat". Niin saatiin nyt neuvoksi kokeilla laittaa takajalkoihin yöksi pintelit ihan kokeiluksi jos vaikka auttaisi vaivaan. Dreamer oli hierottaessa "yllättäen" adhd eikä keskittynyt hommaan ollenkaan vaan koko ajan tökki mua, rapsutteli, tuijotti ulos yms. Silläkin oli paikat hyvässä kunnossa. D saa aina ihmetykset ja kehut jalkojensa venyvyydestä, tälle hevoselle saa vielä mahtavat keskiaskelajit! 

Perjantai

Huoh vähän tuntuu siltä että oon taas tulossa kipeeksi, ei kiva! Tallille tullessa olin miettinyt että vain talutan hepat mutta nähdessäni iloisen Bajadeerin joka heti kiirehti portille vastaan, oli vain pakko päästä sen kanssa ratsastamaan. Pesin ensiksi kuraiset jalat (tarhat hieman märät kuten kuvasta näkee) ja harjasin reippaasti. Päätin että voisin mennä ilmansatulaa kävelemään ja ravailemaan lähimaastopoluille. Laitan aina paksun huovan loimivyöllä kiinni pehmentämään Bn säkää ja selkää jotka eivät ole maailman pehmeimmät haha. Vähän mukavempi istua. Mentiin yhteensä vähän päälle 30min. Baba oli tosi reipas, ravissa lähti kiitämään kovaa vauhtia, vähän sai toppuutella jotta itse pysyin mukana. Muuta ihmeellistä ei tainnutkaan tapahtua.

Sadepäivä

Ihanaa, koko päivän satanut reilusti...

Päivän plääninä oli että itse ratsastan Bajadeerin kokonaan itse. Hain tytön ulkoolta ja pikaisesti laitoin kuntoon. Kävellessä maneesille Dreamer tarhasta huuteli perään, raukka ihan märkä halusi varmasti jo sisään. Maneesissa lisäkseni ei ollut kuin yksi ratsukko joka lähi vielä melkein heti pois joten sain nauttia koko maneesista ihan yksin.

Bajadeeri lähti heti reippaasti liikkeelle. Ravissa kevennellessä tein paljon taivutuksia, isoja ympyröitä ja loivaa kiermurauraa. Tein myös alkulaukat antamalla tamman mennä reippaasti eteen koko maneesin uraa. Baba kiihdytteli laukassa paljon ja jopa hetkittäin "vei", ihanaa! On aina kiva kun vanhempi hidas hevonen innostuu, silloin annan sen mennä juurikin niin kovaa kun haluaa, hyvä vain että pyrkii eteen. Tämän jälkeen sitten hengähdettiin ennen kuin aloitettiin kunnon hommat. Ensiksi käynnissä tein eka puolikkaita takaosakäännöksiä aina joka kulmassa. Kun ne alkoivat sujua hyvin tein muutamat kokonaiset takaosakäännökset. Tamma teki ne oikein hyvin, ne ovatkin olleet yksi tytön bravuureista.

Ravissa en tainnut tehdä mitään sen kummoisempaa. Laukassa treenasin vastalaukkaa ja ihan tarpeen tulikin. Vastalaukka on ollut myös Bajadeerin vahvuuksia mutta nyt laukka pikkasen kärsi kaarteissa, poljenta ei ollut oikein kunnollinen ja muutenkin laukka huononi. Tähän kyllä saattoi vaikuttaa hevosen kuumeminen ja innokkuus, vastalaukat ovat aina olleet helppo keino "herättää" hevonen. Tein myös paljon ympyröitä vastalaukassa, oikein jumppasin hevosta, vaihtelin taivutuksen suuntaa yms. Vaihtelin myös tempoa, välillä koottua ja välillä keskilaukkaa. Lopussa vähän parempi.

Kaiken kaikkiaan B oli todella hyvä ratsastaa. Oli erittäin energinen, kevyt ja muutenkin hauska. Ainiin unohtui mainita että kangilla mentiin, niillä tamma kulkee aina paljon ryhdikkäämmpin ja eloisammin. Loppukäynnit joutuikin sitten tekemään maneesissa kun ulkona satoi niin paljon. Kävellessämme talliin Dreamer taas huuteli että haluaisi jo sisälle.

Päätin jättää Bajadeerin sisälle, oli se jo ihan tarpeeksi kauan saanut seistä sateessa ulkona, tyttö ei muutenkaan ole mikään sateisen sään ystävä. Samoin hain läpimärän Dreamerin sisään jota ennen tein sen kanssa pienen kävelylenkin. Ja pienellä tarkoitan oikeasti pientä sillä en viitsinyt mennä vaihtamaan suitsia päähän joten D oli harvinaisen rasittava taluttaa kun oli vain riimu päässä. Pelkäsi ihan kaikkea ja oli vain harvinaisen rasittava. Seisköön sitten sisälle jos niin haluaa.

Tällaista tänään, huomenna onkin sitten lepopäivät kun hieronta on sen verran aikaisin etten ehdi ratsastamaan ennen sitä.

Poseerausta ja ratsastelua

Äidin kanssa mentiin tänään taas yhdessä tallille. Aluksi otettiin vähän musta ja Trimmeristä kuvia, ei ollakaan sellaisia jostain syystä otettu aikaisemmin. Niitä on tekstin lopussa.

Aluksi pidin äidille tuntia maneesissa: Harjoiteltiin käynnissä pysähdyksiä ja ympyrän pienentämistä ja suurentamista. Ravissa perusmenoa. Käväsin selässä tekemässä laukat, Bajadeeri loisti jälleen! Tein laukassa ympyrän pienentämistä ja suurentamista, koottua laukkaa aina pienellä ympyrällä ja kun siirryin isommalle ympyrälle mentiin lisättyä laukkaa. Ja hyvin meni. Bajadeeri kantoi todella hyvin itsensä, oli aktiivinen ja ihan pehmeä suusta! Lopuksi mentiin pidemmällä ohjalla reipasta laukkaa koko maneesia ympäri. Tamma oli tämän jälkeen "hieman" hengästynyt, taitaa olla kunto vähän laskenut kun ennen ei ikinä puhissut mistään, taitaa olla kunnonkohotuksen aika! Katsoin kanssa että ensi kuussa olisi tallissamme koulukisat, niihin voisi osallistua.

Äiti teki Baballa vielä loppuravit. Tässä vaiheessa itse siirryin talliin hakemaan Dreamyn ja taluttelin sitä puolisen tuntia. Sai vain kerran ihme sätkykohtauksen, muuten käyttäytyi oikein hienosti.

Semmoista tällä kertaa. Torstaina on heppojen hieronnat :) Lopuksi vielä kuvia tältä päivältä:

Poikaa alkoi hieman tympimään kuvaukset kun ei saanut syödä ruohoa

Tuli nättejä kuvia ja sitten tällaisia. Dreamer vetää pois

Ja välillä piti vähän töniä

Peruspäivä

Tänään ei ollut mitenkään kummoinen päivä mutta kerronpa siitä silti sillä selvästi jos minulle jää taukoa kirjoittamisesta en saa itseäni kirjoittamaan uudestaan joten katsotaan jos tää toimisi.

Tallille mennessä aloitin hommat hakemalla herra Dreamerin sisälle. Tällä kertaa poni päätti tulla tarhasta kiltisti ulos heti. Mutta samantien kun olin saanut laitettua portin kiinni alkoi jo hirveä pörinä ja hevonen pomppi paikallaan minkä kerkesi. Kaikki oli niin järkyttävää ja pelottavaa. Kaksi metriä oltiin ehditty tarhan luota kävellä kun D oli jo ehtinyt säikähtää neljää eri asiaa kuten kävelykoneessa ollutta hevosta (tarha oli sen saman koneen vieressä) ja tallista tullutta ihmistä. Niinpä vein pojan talliin jossa vaihdoin sille suitset päähän ja liinaan kiinni. Käveltiin reippaasti reilu puoli tuntia. Oli aivan järkyttävä tuuli/myräkkä niin arvata saattaa että Dreamer sätkyi joka suuntaan. Oli kyllä niin pirteällä tuulella kuin vain voi olla, pelkäsikin kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Mutta plussana selvästi edellisten päivien talutus"kuritus" oli iskeytynyt herran päähän ja hän hienosti pysähtyi heti kun itse pysähdyin ja lähti liikkeelle, siinä välillä sitten vain sätkyili, onneksi omalla puolellaan. Hän tietää jo ettei maman puolelle kannata tulla.

Käveltyämme syöttelin vielä vähän ruohoa tallin edessä ja sitten pääsiin seuraavaan koitokseen: Vesari. Mietin pitkään aluksi että menenkö ennen kävelyä vai jälkeen kokeilemaan jalkojen pesua uudelleen mutta tulin tulokseen että antaa sen kuluttaa hölmöilyenergiaansa ensin kävelyllä. Joten vesariin D peruutti tapansa mukaan sekunnissa kun näki että kädessäni on omena. Etuperin tämä ei suostu sinne menemään ja kääntymään, no onneksi peruuttaminen ei nyt kuitenkaan ole mitenkään sen vaivalloisempaa. Pistin maahan rivin omeinoita ja poika ryhtyi niitä tuhoamaan ja jalkojen ja hännän pesu sujui ilman minkäänlaisia vaikeuksia, jes! Sitten vaan heppa takaisin tarhaan syömään.

Seuraavaksi äitini olikin jo tullut tallille, kävin hakemassa hänelle Bajadeerin tallista. Tässä välissä kävin syömässä pömpelissä (tallikahvio) herkullisen annoksen Ritvan makaroonilaatikkoa, mmmmmm! Sitten jaksoikin mennä taas katsomaan miten äiti pärjää tamman kanssa. Siellä olikin jo ongelmana suitsien laitto, sillä vanha rouva ei suostunut lopettamaan heinien syömistä. Siitä tulikin mieleen että Babasta on tullut aivan järkyttävän ahne tultuaan laitumelta!! Ennen se on ollut tosi nirso heinistä ja kauroistakin, build uppi vain kelvannut mutta nyt se ahmii heinää minkä kerkeää. Karkaa jopa harjatessa vastapäätä olemaan karsinaan jos sen ovi on auki sillä se tietää että siellä oleva poni jättää aina syömättä kaikenlaisia herkkuja haha! Ilmeisesti laitumella ollut ruoho jotenkin puhdisti tamman vatsan ja teki hyvää kun nyt tosiaan ruoka maittaa niin hyvin että! Ihanaa!

Ensiksi äiti ravaili Bajadeerilla maneesissa, menivät about puoli tuntia. Tämän jälkeen hyppäsin selkään tekemään laukat, tamma oli ihan super! Meni todella reippaasti ja hienossa muodossa, oikein hyvä!

Itse lähdin ratsastuksen jälkeen kotiin, äiti jäi huoltamaan hevosen ja loput kamat sekä tekemään iltaruuat :)

Oho, ihmeen pitkä selostus tästä tulikin, olen yllättynyt :D

Tänään maastoilua ja sänkkäria Jennan ja Viisan kanssa

Tammojen kanssa mentiin ensiksi juuri laitetulle sänkkärille jossa vähän ravailtiin ja sitten montiin kävelemään maastoon, molemmat tytöt käyttäytyivät tosi hienosti vaikka matkalla sattui kaikkea (jalkapallokenttää ohittaessa eräs yritti potkaista pallon meitä päin, meni suoraan Viisan edestä) ja oli jo myöhä. 

Pinkki ja harmaa 

Jenna ja Viisa

Bajadeerin kanssa pellolla

Bajadeerin kanssa on nyt kaikki sujunut oikein hyvin *kopkopkop*. Mennään sillä äidin kanssa kahdestaan, äidin kanssa pääsee hömpöttelemään ravia ja mun ratsastusvuoroilla sitten joko väännellään koulua tai viipotetaan maastossa/pellolla.

Kuvia Dreamerista

Alkaa jo kaulan ja harjan puolesta muistuttaa andalusiaa haha 

Vesarissa on aina seistävä kaula kaarella 

Elämää sairaslevolla olevan virolaisen kanssa

Dreamer on kaiken kaikkiaan todella kiva hevonen. Sillä on paljon luonnetta ja on hyvin vireä ja viisas yksilö mutta silti se on aivan ihana. Mutta tässä kun sen energiaa ei ole päässyt purkamaan ratsastaessa niin arvatkaa vain millaista sen kanssa nyt on? Aloitetaan siitä kun herra pitäisi hakea tarhasta: Ennen tullut heti kiltisti vastaan, antanut kiinni ja tullut ulos tarhasta kiltisti. Nyt hän ei meinaa millään tulla ulos tarhasta vaikka miten komentaisit tai lahjoisit: Se sähkölanka varmasti tappaa hänet. Ja kun viimein otus on saatu ulos tarhasta ja se pitäisi saada käännettyä ympäri kujalle josta viedään talliin niin eihän hän uskalla siinä kääntyä, jommasta kummasta viereisestä tarhasta varmasti saa sähköiskun kun hän kääntyy, joten herra mieluummin peruuttaa koko matkan talliin (jossain vaiheessa saattaa itse todeta että peruuttaminen onkin ehkä vähän hankalaa ja sitten päättää ilmoittamatta kääntyä salamana ympäri jottei vain koskisi tarhoihin.

Tallissa sitten pitää puhista ja pöristä ihan kaikelle mahdolliselle ja vähän enemmänkin. Kuitenkin antaa harjata nätisti mutta välillä alkaa tökkiä ja kääntyilemään sua vastaan kun sinulla varmasti on taskuissa omenia tai muita herkkuja.

Sitten vuorossa se lempparikohta: Taluttaminen ulkona. Jos pitää valita niin ehdottomasti pihalla ja metsikössä talutan, siellä Repe tuijottelee ja pysähtelee ja pärisee kaikelle mutta tekee sen yleensä siinä vierellä itseäni häiritsemättä. Mutta mitä tapahtuu kun menen taluttamaan kentälle tai maneesiin: Siellähän on niin turvallista ja tylsää eikä mitään tuijotettavaa johon voisi energiansa kohdistaa joten mitä Dreamer voikaan tehdä: Alkaa tietenkin uhittelemaan taluttajaansa, tulla mua päin ja komentaessa alkaa pomppimaan, peruuttamaan tai saamaan "paniikkikohtauksia". Joten ehdottomasti talutan ulkona, suitset päässä, liinassa, hanskat ja raippa kädessä. Nyt olen alkanut tehdä paljon pysäyttelyjä yms jotta D saisi jotain tekemistä ja nyt onkin itseasiassa alkanut kävellä todella hienosti! Pysähtyy heti kun itse pysähdyn ja lähtee liikkeelle kun itse lähden, jee!

Eilen vein Dreamerin vesiboksiin, tarkoituksena pestä sen kuraiset ja paskaiset takajalat sekä häntä. Vesiboksi on ollut aina meidän isoin ongelma, aluksi ei voinut sitoa ollenkaan kiinni kun panikoitui täysin. Nyt on ollut kiinni molemmilta puolilta jo pari viikkoa. Siinä sitten kun olin jo pitkään hommaillut siinä niin kaveri tuli toteamaan että kylläpäs se on nätisti ja kyseli milloin sitä on voinut alkaa pitää kiinni. Tietenkin kehuin paljon kuinka D on nykyään NIIN nätisti tässä ettei ollenkaan ongelmaa. Vähän aikaa meni ja D sai yhtäkkiä jonkin paniikin ja alkoi fudimaan takajalalla päin hullun lailla kun vein letkua lähellekin :) hienoa, sitä saa mitä tilaa. Ei siitä  meinannut tulla mitään. No huomenna sitten harjoitellaan lisää, ehkä Dlle tuli paineita kun Jenna jäi siihen kuvaamaan sitä. Tai sitten hermostui kun alkoi olla iltaheinien aika. Katsotaan miten tänään sujuu.

Aluksi vain yksi kuva kun kone ei suostu tuomaan muita:)

Ja ne huonot uutiset

Seuraavaksi oli vuorossa kertoa Kangasalan hevosklinikkareissusta. Kävimme siellä 2-3 viikkoa sitten. Ajatuksena oli tarkistuttaa Dreamerin satula jos se ei olisikaan sopiva ja olisi syy Dreamerin temppuiluun ja samalla katsastaa hevosen selkä samasta syystä. Jaloissa emme uskoneen olevan mitään vikaa kun hevonen kuitenkin liikkunut täysin puhtaasti.

Klikalla meitä olikin kolme hevosta Kilosta samaan aikaan tutkittavana sekä myös Sarin hevoset. Dreamerin tutkimukset aloitettiin tutkimalla sen selkää yms ja siitä heti mentiin katsomaan liikkumista juoksuttaessa. Ja siinähän oli näkyä kerrakseen. D ei varsinaisesti liikkunut eteenpäin vaan pomppi paikallaan, pukitti yms minkä kerkesi jolloin heti todettiin ettei terve hevonen tekisi niin. Ja kun Repelle laitettiin juoksutusvyö niin homma vain paheni ja heppa alkoi liikkua täysin kummallisesti. Ainakin yksi asia tuli selväksi: Syy on mitä todennäköisemmin sen selässä.

Tästä siirryttiin takaisin sisälle jossa tehtiin taivutuskokeet. Thank God Dreamer ei reagoinut yhtään siihen, sentään jotain positiivista. Seuraavaksi sen selkä kuvattiin ja ultrattiin ja syy löytyi: Selkään oli alkanut muodostumaan arpikudosta ja yksi kohta oli alkanut vähän luutumaan. Tämän voinut aiheuttaa esimerkiksi jokin revähdys jota ei olla huomattu ja siitä on sitten lähtenyt muodostumaan arpikudos. Ja vamma oli selvästi tuore joten siltä osin hyvä että löytyi nyt niin kaikki hoidot vaikuttaa siihen paremmin ja pitäisi parantua nopeammin. Korttisonia luutumaan ja laserhoitoa arpikudokseen. nyt 3-4 viikkoon selkään ei saa kiivetä ollenkaan eikä saa juoksuttaa yms, vain talutusta ja tarhalepoa. Sitten tulee uusi tarkastuskäynti jossa katsotaan tilanne uudestaan ja mitä jatkotoimenpiteitä tehdään. Arveltiin ettei selkään voi mennä 2-3 kuukauteen.....

Että sellasta kivaa meillä. Nyt tulee sitten ratsastettua Bajadeeria enemmän.. 25.päivä on varattu uusi käynti Dreamerin kanssa klinikalle.

Hyppyjä!

Saatiin vihdoin kesällä aikaiseksi käydä estetunnilla Dn kanssa! En itse ollut piiitkään aikaan ollut estetunnilla ja Bajadeerilla tässä välissä hyvin epäsäännöllisesti hypännyt miniesteitä jos niitä on sopivasti sattunut olemaan kentällä valmiina. Joten hieman olin täpinöissäni tunnista. 

Kun menin Repen kanssa veryttelemään kentälle oli hän harvinaisen rasittavalla tuulella ja aloin jo miettiä että tuleeko ratsastuksesta mitään kun herra ei liikkunut yhtään eteenpäin. Kuitenkin kun aloin laukkaamaan kevyessä istunnassa ympäri kenttää muuttui hepan mieli ja alkoi liikkua reippaasti. Tunnin alussa mentiin pari kertaa puomeja laukassa ja melko pian jo nostettiin esteeksi. Ja voi sitä tunnetta kun mentiin ekan kerran esteen yli! Dreamerin hyppytekniikka on niin älyttömän hyvä ettei selässä voi muuta kuin hymyillä! Koko tunnin aikana vaikka miten itse sähläsin tai tultiin liian lähelle estettä yms niin joka kerta D hyppäsi yhtä hyvin ja hypyt tuntuivat joka kerta yhtä tasaiselta: ihanaa! Menimme myös pitkää linjaa jossa toista estettä lopuksi korotettiin jo ihan esteen näköiseksi (ei tietenkään ollut mikään valtava mutta kuitenkin!) ja hypytkin tuntuivat siinä vielä paremmilta! 

Dreamer oli ihan loistava ratsastaa ja siitä näki että nyt tehtiin jotain josta se nauttii ja osaa. Siitä tuli kivan säpäkkä mutta pysyi koko ajan sopivasti hallinnassa vaikka välillä linjan välissä vauhti lisääntyikin, niinkuin myös koko linjan jälkeen. Oli kyllä kivaa kun hevosesta löytyi turbonappula (automaattinen) kun koulutunneilla sitä saa kuitenkin enemmän pyytää eteen kuin jarruttaa. Nautin täysin vauhdin huumasta, tätä lisää! Hevonen vaikutti myös siltä ettei varmasti pahemmin kiellä esteille. Nyt kun vaan pääsisi säännöllisesti treenaamaan jotta ratsastaja taas muistaisi miten mennä niin kohtahan voisimme mennä joihinkin pikku estekisoihinkin!

Jee! Harmi ettei tullut kuvia, joku toinen kerta sitten :)

Porvoon aluekoulukisat

Hehheh jäänyt vähän kirjoittaminen...ja paljon on ehtinyt tapahtua.


Eli Sari kävi Dreamerin kanssa Porvoon aluekoulukisoissa. Hevonen meni hienosti traileriin molemmilla kerroilla. Kisoissa D oli rauhallinen, ehkä vähän liiankin. Verkka meni ihan ok, tosiaan olisi voinut liikkua paljon enemmän eteenpäin. Poni näytti myös kovin pieneltä muiden suurien hevosten keskellä, muutamat ratsastajat vitsailivatkin että meinasivat vahingoissa ratsastaa Dreamerin päältä kun eivät nähneet sitä kun on niin pieni. Monet tutut kyselivät myös Sarilta että mikäs hevonen hänellä oikeen oli allaan johon Sari vastasi että "Tämmöinen pieni tuhma hevonen".

Radalla Repe liikkui ravissa ihan hyvin, meni reippaammin ja nätimmin kyllä mitä itselläni on viime kisoissa mennyt. Laukassa nosti toisen laukan ihan nätisti mutta oikean laukan nosto olikin toinen juttu. Ei meinannut nostaa sitä ollenkaan ja Sari fudasi sitä pari kertaa ihan kunnolla ennen kun suostui sen nostamaan. Loppurata ihan ok. Saivat prosenteiksi jotain 60%.

Radan jälkeen kun juteltiin valmentajan kanssa niin päädyttiin siihen että käydään kyllä näyttämässä hevonen Kangasalan hevosklinikalla varmuuden vuoksi. Dreamer on selvästi nyt viime kuukauden aikana muuttunut huomattavasti tahmeammaksi ja haluttomammaksi ratsastaa emmekä usko että se on luonteeltaan niin hankala kun mitä nyt on. Alussa kumminkin mennyt ihan reippaasti ja nätisti eteenpäin. Lisäsin myös ruunan kauroja jos sillä olisi mitään vaikutusta menoon.

Niin ja kyllä Sari ja Dreamer sijoittuivat ja saivat ruusukkeen :)